Que l'année 2023 soit différente : pas de résolutions qui ne tiennent pas mais une thématique, des pensées positives malgré les atrocités de 2022 ⭐🍹 ⛄ Olkoon 2023 kaikinpuolin erilainen : ei lupauksia jotka menevät metsään vaan valoisuutta ja tematiikkaa !
[suomenkielinen juttu alempana]
L'année 2022 fut surtout marqué par le terrible choc le jour de notre départ en vacances en Finlande le 24 février - où l'impensable s'est produit. Vissés sur nos mobiles en attendant l'avion avec mon cadet, nous n'y croyions pas. La Finlande ayant une frontière de plus de 1300km avec la Russie, j'avoue que j'appréhendais de me trouver dans l'espace aérien pile ce jour-là ; d'ailleurs les aéroports de l'est du pays ont connu des perturbations dans leurs radars avec l'obligation d'annuler des vols. Nous sommes bien arrivés sains et saufs, mais dans une drôle d'ambiance où les pharmacies arboraient des panneaux "rupture de comprimés d'iode" et les médias publiaient des listes de survie.
Le reste de l'année s'est pratiquement passé à suivre les atrocités de la guerre en Ukraine, le suspense de la candidature OTAN de la Finlande et la Suède que nous avions convaincu au passage, et la valse des prix de tout et partout - mais surtout de l'électricité en Finlande où sans le bouclier tarifaire le kWh est à 45 centimes le kWh pour certains abonnements en ce moment.
Sur un post Instagram j'avais déjà décidé la thématique de l'année 2023 ; après ces années pandémie à rester en autarcie, quoi de plus pertinent que l’amitié ? La complicité, les rigolades, les liens culturels, les passions communes, même la sororité - tout ce mécanique magique de relations amicales. Or j'avoue être une piètre amie : anti-téléphone, absente, maladroite, anti-conformiste, aux fraises et jusqu’à récemment, paradoxalement accro aux réseaux sociaux. Que 2023 me donne une occasion de me rattraper, de reconnecter et de renouer.
Ainsi je compte bien saupoudrer l'année 2023 de récréations énergisantes entre les sprints de la journée, et de pimenter le quotidien des retrouvailles avec rigolades complices.
⚡ ❄ ⛄
Loppuvuosi sujui lähinnä sodan kauhuja seuraten, Suomen ja siinä sivussa mukaantemmatun Ruotsin NATO-jäsenyyttä jännäten, ja hintojen poukkoilua ihmetellessä - pahimpana sähkönhinta joka Suomessa lähti täysin lapasesta, etenkin Ranskan hintakattoon verrattaessa.
Erityisen osuva oli vertailu maratonin ja pikajuoksun välillä - työpäivämme muistuttavat pikemminkin ensimmäistä, kun taas suorituskykymme venyy paremmin toiseen, ja tarvitsee ehdottomasti taukoja palautumiseen. Päätin oitis jatkaa jo harjoittamaani taukostrategiaa ja vielä parantaa sitä : nenä ulos, satoi tai paistoi - viemään roskista, piipahtamaan leipomoon, venyttelemään pihalle. Olemme parhaassa vedossa vain kolmesti päivässä, ja tarvitsemme elintärkeitä välitunteja.
Instagramissa ehdin jo paiskaamaan alkavalle vuodelle teeman ; näitten erakkohenkisten pandemiavuosien päätteeksi, mikä olisikaan ajankohtaisempaa kuin ystävät ? Yhteiset kulttuurikummajaiset, huumori ja muut yllättävät yhdistävät tekijät, mimmien liiga kruununjalokivenä - se koko taianomainen mekanismi jolle epätodennäköisemmätkin ystävyydet rakentuvat.
Tunnustan heti samaan hengenvetoon olevani surkea ystävä : poissaoleva, puhelinkammoinen, kömpelö, salonkirajoitteinen, pihalla ja vielä hiljattain epäloogisesti eksklusiivinen some-addikti. Olkoon 2023 oljenkorsi jolla herätän henkiin vanhat ja uudet heimolaissuhteet.
(Joko mainitsin rakastavani suomen kielen kiemuroita, liitepartikkeleita ja yhdyssanakummajaisia ? Paitsi juurikin, joka sorahtaa pahasti korvaani.)
Siis paljon hykerryttäviä Teams-sprinttejä välitunteineen, onnellisuutta pirskahtelevia jälleennäkemisiä ja yhteenkuuluvuuden huumaa.
⭐ 🎈 ⚡